"Vitsi, vitsi. Älä nyt suutu."

Olen nyt kolmisen vuotta seikkaillut erilaisissa deittisovelluksissa, ja kun tarkastelen siellä olevaa miesoletettujen tarjontaa, yksi asia on tullut useimmin kuin kerran vastaan.  "Oon huonon huumorin ystävä. Mulla on tosi mustaa huumoria. Jos et kestä sitä niin ei kannata tykätä".  Olen jäänyt miettimään tätä "huonon huumorin" merkitystä, ja myös muuallakin kuin deittisovelluksissa.

kuva luotu AI:n avulla

Jos "huono huumori" tarkoittaa sitä, että mies pitää Kummelista, Fingerporista tai Herrasmiesliigasta, ollaan vielä ihan kohtuullisen hyvillä vesillä. Mutta tuli vastaan yksi profiili jossa mies kertoi, että "Minulla on todella musta huumorintaju. Aiheutan sillä  toistuvasti julkista pahennusta ja häpeää lähipiirilleni..." Ömm. Ei kiitos. Ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Mitä luulette, puhutaanko tässä pieruvitseistä vai puhutaanko törkeyksien tai loukkausten verhoamisesta tämän termin alle? Häpeääkö lähipiiri koska miehen "vitsit" eivät oikeasti ole vitsejä vaan idioottimaisia, loukkaavia kommentteja? Koska itselläni alkoi heti red flag heilumaan tämän tyypin deittiprofiilin kohdalla.

On eri asia heittää mustaa huumoria kuolemasta, sairauksista, ulkonäöstä tai jostain sellaisesta, joka koskettaa sinua itseäsi. Silloinkin kannattaa miettiä missä yhteydessä tätä vitsiä heittää ja minkälaiselle kohderyhmälle. Esimerkiksi usein vertaistukiryhmissä voidaan heittää hyvinkin mustaa läppää. Tiedän, että sairaalatyössä hoitajilla ja lääkäreillä on aika ronskia huumoria. Mitä rankempi työ, sitä rankempi huumori. Mutta jos tämän mustan huumorin vastaanottajana on joku toinen demografinen ryhmä, liikutaan usein heikoilla jäillä. 

"Sarkasmi varsinkin on hyvin vaikea laji, ja sen käyttämisessä kannattaa olla tarkkana. Ihmiset, jotka kuittaavat loukkaukset sanoilla "No hei älä suutu, se oli vitsi", ovat joko itse tyhmiä tai olettavat muiden olevan tyhmiä. Loukkaus on aina loukkaus, vaikka sen mihin verhoaisi. Liha on silti mätä, vaikka sen peittäisi ruusuilla." 

Mutta en kerta kaikkiaan kestä sitä, että haukkuminen, loukkaukset, toisten lyttääminen tai rasismi verhotaan vitsien alle. Sarkasmi varsinkin on hyvin vaikea laji, ja sen käyttämisessä kannattaa olla tarkkana. Ihmiset, jotka kuittaavat loukkaukset sanoilla "No hei älä nyt suutu, se oli vitsi", ovat joko itse tyhmiä tai olettavat muiden olevan tyhmiä. Loukkaus on aina loukkaus, vaikka sen mihin verhoaisi. Liha on silti mätä, vaikka sen peittäisi ruusuilla. 

No tähän sitten varmasti moni miettii, että mitä sitä tässä maailmassa enää sitten uskaltaa sanoa kun aina joku jossain loukkaantuu? Paljonkin voi sanoa! Käytä vain sitä terävää älyäsi, ja valitse mitä vitsejä heität ja mille kohderyhmälle. Jos edes hetkeäkään epäilet, että loukkaantuukohan joku tästä, niin silloin kannattaa joko muotoilla vitsi uudelleen, tai ehkä jopa jättää kokonaan sanomatta. Koska miksi tarkoituksellisesti haluaisit loukata muita ihmisiä? Paitsi tietenkin jos olet juntti ja idiootti.

Minä en ole herkästi loukkaantuvaa tyyppiä. Kestän monenlaista vitsiä ja osaan yleensä ottaa itseeni kohdistuvat jutut huumorilla. Kun yhdessä edellisessä postauksessani kirjoitin siitä, miten en hiiviskele toisten ympärillä ja sanon mitä haluan, se ei koskaan tarkoita, että sanon vitsejä tai loukkauksia huolimatta muiden tunteista. On aivan eri asia nostaa joitain asioita esille keskusteluun, kuin tarkoituksella loukata. Kahdenkeskisessä keskustelussa vastuu sanoista on aina molemmilla osapuolilla, mutta vitsien heittämisessä se on täysin vitsin heittäjän vastuulla tietää mitä sanot ja mille kohderyhmälle. Kummelivitseille osaan minäkin joskus nauraa, mutta loukkaukset, jotka verhotaan vitseiksi, eivät uppoa. Ne osoittavat vain moukkamaisuutta ja tyhmyyttä, ei älykkyyttä ja sivistystä. 

Jos kuulen näitä vitseiksi verhottuja loukkauksia, varsinkin jos ne osuvat johonkin syrjittyyn demografiseen ryhmään tai vähemmistöön, monesti puutun kuulemaani. Joskus joku on loukkaantunut siitä, että olen huomauttanut vitsin olevan epäsopiva. Joskus ihmiset heittävät juuri tämän "No vitsillähän mä vaan. Älä nyt suutu." Mikään ei ole raivostuttavampaa ja raukkamaisempaa, kuin vähättely tai vastuun kiertäminen omista sanoistaan. No, kaikki me joskus sanomme vääriä asioita myös tahattomasti tai ajattelemattomuuttamme. Jos näin käy, niin silloin yksi sana on ylitse muiden - Anteeksi.

Sanoilla on väliä. Valitkaa ne tarkasti.